tiistai 10. tammikuuta 2017

Äidin päivän pelastajat


Moni jaksaa valittaa talven pimeydestä ja kylmyydestä. Itsekin syyllistyn siihen aina silloin tällöin ja tänään olisi tehnyt taas mieli vaipua kaamosmasennukseen. Olin suunnitellut kaiken valmiiksi aurinkoista aamupäivää ajatellen, mutta aamulla ikkunasta näkyikin lähinnä harmaata sen eri sävyissä. Yleensä pyrin sulkemaan pois mielestäni koko talven olemassa olon siten, että lopetan syksyni viettämisen marraskuussa, joulukuu on ainoa talvikuukausi ja tammikuusta alkaa jo kevät. Kevään merkiksi nappasin ekat tulppaanit kaupasta 2. päivä tammikuuta. Tuo pieni kimppu keltaista keittiössäni näyttikin tänään ihan erityisen kivalta, kun ulkona valoa ja värejä ei näkynyt.




Aamupalan jälkeen karaisimme V:n kanssa itsemme ja pukemiskiukuttelujen jälkeen säntäsimme ulos harmauteen. Onneksi piha oli täynnä lunta! Lunta on inhottava harjata auton katolta, eikä sitä aina jaksaisi kolata pihasta kuutiokaupalla pois. Silti äiti-ihmisenä olen oppinut arvostamaan lunta ihan uudella tasolla. Parasta hangessa on se, että joka ulkoilun jälkeen pihavaatteita ei tarvitse putsailla, eikä kurahousuja aivan välttämättä tarvita lainkaan.





Nyt aamupäivän tuotoksena pihaamme onkin ilmestynyt jo kaksi lumista taidonnäytettä. V:lle ei riittänyt, että omenapuiden alle rakennettiin yhdessä lumiukko. Ukolle kun täytyi tietysti tehdä myös kaveriksi heppa. Ukko raukalta puuttuu vielä kädet, silmät, nenä ja suu. Heppa ehti sentään saamaan jo korvat ennen pojan ruoka-aikaa.



Hauskaa päivänjatkoa sinulle
T: Laura

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti